pelkoa, sairautta kun kerta on liikaa
ei tunnetta minusa ja kosketus tappaa

valon tiellä mustempaa kuin tiedettiin

paha sisällä, montako kertaa kuolemme vielä
ennenkuin löytää takaisin
matkojen päässä puhtaalta tieltä
hymyillen petän itsenikin

kuoren alla inhoa ku saarretaan nurkkaan
alaston ja valmiina ottamaan vastaan

kun kerta toisen jälkeen kaatuu kuitenkin